MariaTaipale- Oikeudenmukaisuuden toteuttaja EI - kaikenlaiselle syrjinnälle !!!!

MUISTAMMEKO enää mitä on avoimuus ?

  • MUISTAMMEKO enää mitä on avoimuus ?

Avoimen hallinnon kumppanuushankkeen (Open Government Partnership) jäseninä olemme sitoutuneet tiettyihin periaatteisiin. (Avoimen hallinnon julistus ) Yksi niistä on Julkisuusperiaate, joka tarkoittaa julkisen hallinnon avoimuutta.

Olemme olleet erittäin tyytyväisiä saadessamme avoimuuden hallintoon, mutta kysyä sopii onko hallinto todellisuudessa avointa. Hallinto on näennäisesti avointa, mutta hallinnosta vain pieni julkinen osa. Kokousten ja käsittelyjen sekä eri neuvottelujen pöytäkirjat ja muistiot eivät ole useinkaan kansalaisten saatavissa. Kokouspöytäkirjoi- hinkin kirjoitetaan ainoastaan päätökset ja esitykset, kyse ei siis ole keskustelupöytäkir-joista. Asian käsittely ja se mitä tapahtuu valmistelussa ei edelleenkään ole avointa. Onko muilla kuin päätöksiä tekevillä mahdollisuus todentaa päätösten perusteluksi esitetyt faktat?

Kuinka avoimuus sitten tulkitaan onkin vaikea kysymys. Onko meitä johdettu harhaan puhumalla avoimuudesta käsitteenä. Mikä todellisuudessa on avoin ja mikä suljettu ja mitä on avoimuus ja sulkeutuneisuus ( salailu) ?

Avoimuuden vastakohta voi olla suljettu, rajoitettu, salattu. Jos avoimen vaihtoehdoksi määritellään suljettu, ajatukset ohjautuvat helposti päätöksenteko- ja valmisteluproses-seihin, suljettuihin kabinetteihin sekä valtapeleihin ja kähmintään. Demokraattisessa yhteiskunnassa on siis perusteltua puhua avoimuuden puolesta – sen edistämisestä, säilyttämisestä, vahvistamisesta.

Hallinnon avoimuudessa on pitkälti kyse kuntalaisten tiedonsaanti- ja vaikutusmahdolli-suuksista. Onko kuitenkaan muilla kuin päätöksiä tekevillä mahdollisuus todentaa päätösten perusteluksi esitetyt faktat?

Henkilöä itseään koskevat päätöksenteon valmistelut saattavat olla sovitut useilla tahoilla jo ennen kuin varsinainen kohde saa asiasta edes tiedon. Tieto saattaa tulla henkilölle ensimmäisenä toimittajan kautta tämän pyytäessä haastattelua. Kuinka silloin voidaan katsoa käsittelyn olleen avointa ? Vireilletulo, käsittely ja päätöksenteko tapahtuvat kaikki suljetuissa tilaisuuksissa ja edes päätöksenteon jälkeen ei minkäänlaista yhteydenottoa tapahdu. Olisiko paikallaan kaikille vuorovaikutustaitojen opettelu ? Kyseessä on varsinainen kähmintä ja demokratian rökäletappio vaikka pyrkimyksenä päätöksenteossa on avoimuuden murskavoitto.

Avoimuus on Suomen hallinnossa keskeinen arvo. Tämä näkyy muun muassa Suomen hallinnon rakenteessa, jossa kuntien vahva itsehallinto tuo päätöksenteon lähelle kansalaisia. Avoimuudella ja osallisuudella on myös vahva lainsäädäntöpohja (esim. perustuslaki, kuntalaki, julkisuuslaki).

Perustuslain 12.2 §:n mukaan viranomaisen asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta säädetään tavallisen lain tasolla julkisuuslaissa. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Mikäli asiakirja ei vielä ole julkinen, tiedonsaanti siitä on viranomaisen harkinnassa. Tiedon saamista ei tällaisistakaan asiakirjoista saa rajoittaa ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta, eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä pitää kohdella tasapuolisesti. Viranomaisen tulee toimia julkisuusmyönteisesti. Tiedonsaannin rajoittamiselle on oltava asiallinen peruste. Jos pyydettyä tietoa ei anneta, kielteinen päätös on perusteltava. Perusteluiden yhteydessä on ilmoitettava mm. ne säännökset, jotka oikeuttavat olemaan antamatta tietoa. Julkisuusperiaatetta toteutetaan kunnallishallinnossa lähinnä asiakirjajulkisuudella (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta) tiedonsaantioikeuksilla kokouksen eli käsittelyn julkisuudella (kuntalain 57 §) tiedottamisella (kuntalain 29 §) vaikuttamismahdollisuuksien varaamisella (hallintolain 41 §).

Asioitten käsittely voi tapahtua kunnissa ennen varsinaista kokousta pidettävissä infotilaisuuksissa, joissa taustaa, vaikutuksia ja varsinaista suunnittelua sekä lähtökohtia käsitellään hyvinkin yksityiskohtaisesti. Konsultit esittelevät usein kaavaan liittyviä selvityksiä. Tilaisuudet ovat suljettuja eivät siis avoimia kuntalaisille. Tilaisuuksissa usein päätetään jo periaatteessa etukäteen lautakunnalle tulevista hankkeista ja mahdollisista muutoksista. Keskustelu siis käydään suljetussa tilaisuudessa kabineteissa. Toteutuuko demokratia näissä tilanteissa - EI jos demokratian edellytyksenä on avoimuus.

Usein tärkeät kaava-asiat on ulkoistettu konsulteille ja konsultit pikkuhiljaa valtaavat julkishallinnon. Toimeksiannot laajenevat, puhutaan ensin ympäri vaikutusvaltaiset virkamiehet ja sen jälkeen keskeiset päättäjät, jarrunahan ei haluta olla.

Kuntia pidetään tyhminä ja tehottomina, julkishallinnossa päätöksenteon perusteet hämärtyvät ja virkamiesten hiljainen tieto rapautuu.

Konsulttivallan myötä häviävät julkishallinnon ja päätöksenteon perusperiaatteet: demokraattisuus, läpinäkyvyys, avoimuus ja vastuullisuus. Konsulttifirmat vetoavat kuitenkin herkästi liikesalaisuuksiin. Näin arvokas tieto karkaa paitsi päättäjien myös kuntalaisten ulottumattomiin. – Kuntalaisten asioista ja rahoista päätetään käytännössä salassa.

Periaatteet on suunniteltu auttamaan hallintoja vahvistamaan avointa ja osallistavaa päätöksentekoa. Näin voidaan parantaa niiden toimien tuloksellisuutta ja palveluiden toteuttamista.

Avoin ja osallistava päätöksenteko on läpinäkyvää, saavutettavaa ja vuorovaikutteista niin monille kansalaisille kuin mahdollista. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kuntalaisille tarjotaan tietoa ja tehdään päätöksenteon valmistelusta saavutettavaa ja vuorovaikutteista. Osallisuus tarkoittaa sitä, että valmistelutyössä on mukana niin monia erilaisia kansalaisten ääniä kuin mahdollista. Jotta tässä onnistutaan, on näitä periaatteita sovellettava julkisen toiminnan ja palveluiden kaikissa suunnittelun ja toteuttamisen vaiheissa.

Suomalaisten kuntien toiminnan perusperiaatteita ovat läpinäkyvyys ja kuntalaisten oikeus hyvään hallintoon. Kuntalaisten oikeus saada tietoa hallinnon valmistelusta ja päätöksistä sekä tulla kuulluksi on määritelty useissa laeissa. Kunnille on myös säädetty vahvat velvoitteet monipuoliseen viestintään ja tiedottamiseen. Niiden tulee olla ennen kaikkea avointa, aktiivista ja oikea-aikaista. Julkisen hallinnon valmistelun avoimuutta on kehitetty pitkäjännitteisesti. Avoimuudessa kuitenkin on edelleen parannettavaa erityisesti silloin, kun käynnistetään päätösten ja muiden keskeisten asioiden valmistelua.

Avoimen toiminnan edistäminen vaatii myös virkamiesten ja viranhaltijoiden vuorovaikutustaitojen kehittämistä ja painottamista aiempaa vahvemmin sekä lisää panostusta hallinnon ennakoivaan ja aktiiviseen viestintään.

Toimintasuunnitelmalla valmistelu- ja päätöksentekoprosesseista laaditaan selkeät ja kansantajuiset prosessikartat kokonaisuuden hahmottamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Toimintasuunnitelman avulla tuetaan eri toiminnallisuuksien markkinointia ja käyttöönottoa kuntahallinnossa.

Usein kansalaisten on vaikea ymmärtää käsitteitä ja käytettyä ammattikieltä. Kuntalaisilla on siis oltava oikeus pystyä ymmärtämään viranomaisten kielenkäyttöä. Asia on erittäin tärkeä, kun ajatellaan kansan todellisen vallan mahdollisuuksia ja kielellistä demokratiaa. Selkeä kieli ja erityisesti selkeä virkakieli on yksilön oikeus. Se antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja saada äänensä kuuluviin. Yhteisiksi tarkoitetut asiat pyritään saamaan yhteisiksi myös kielen avulla.

Nimikkeet eivät saisi olla harhaanjohtavia. Yksiköiden, alayksiköiden, toiminta- ja muiden ohjelmien nimet sekä virkanimikkeet tulisi olla ymmärrettäviä ja läpinäkyviä.

Lopuksi voi vain todeta, että avoimuutta kohti pyrkiminen on hyvää vauhtia käynnissä, mutta siihen on vielä pitkä matka ja käsityksetkin välillä hämärtyvät ajan kuluessa.

Päätösten valmistelun avoimuuteen tulisi nyt kiinnittää erityistä huomiota koska vallalla näyttää olevan käsitys, että tieto luo tuskaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta. Olen pari vuotta yrittänyt saada selville mitä ne ns."tuulipuistot" sisältää ja tarkoittaa, -tuulipuisto on valtavan kokoinen tuulivoimaloiden täyttämä teollisuusalue. Jääkimpaleiden lentelyn takia liikkuminen kielletty n.400m säteellä voimalasta. Yhden voimalan vaara-alue olisi n.50 hehtaaria, yleensä voimaloita on alle 10kpl ryppäissä 700m välimatkoin metsään lähelle asutusta kaavoitettu. Konsultti hoitaa myyntipuheet ja mainokset kuntaanpäin. Alle 10kpl rypäs on mahdollista rakentaa ilman YVA-lain mukaisia selvityksiä. Tuulivoimalle on sähköntuotannossa valtio antanut takuuhinnan jonka valtio maksaa, se on aluksi 105,30 euroa/MW, eli kolminkertainen markkinahintaan verrattuna. Tuulivoima on itsessään kannattamaton sähköntuottomuoto. Tuulivoimaloiden tuotantolukuja ei saada julkisesti esille, tämä antaa mahdollisuuden epäillä ettei bisnes ole rehellistä. Tuulisähkönä valtion takuuhintaan saatetaan myydä norjalaista vesivoimalla tuotettua sähköä kolme kertaa kalliimpaan hintaan. Satakunnassa maakunnan johtava kaavoittaja sai korkeimman ansiomerkin työstään. Nyt tuulivoimalaitos alueita joudutaan yksitellen valituksilla kaatamaan ja muuttamaan kun ulkomaisiakin firmoja on väkisin tulossa apajille. Taaleritehdas Oy on yksi suurimmista tuulivoimaan sijoittaneista firmoista, Faader johtaa tuulivoima bisnestä Taaleritehtaassa ja kerrotaan hänen appi-ukon olleen ministerinä kun tuulivoiman vauhditustuki, -takuuhinta säädettiin valtion kustannuseräksi. Rahaa varattiin kannattamattoman sähköntuottomuodon ylläpitoon 2000 miljoonaa euroa. Perusrakenteet rapautuu, mutta tämä bisnes takuulla kannattaa ja tuottaa rahaa muutamille.
Sitra järjesti viime kesänä tuulivoima myönteisyyden edistämiseksi seminaarin jossa ministeri Lauri Tarasti antoi ohjeet maakuntiin jaettaviksi kuinka saadaan kansan mielipiteet saadaan hyväksymään tuulivoimalat naapureiksi eikä valitettaisi pulssimaisesta basso-ääni-aalloista joka pitää ihmiset hereillä yötä päivää jos voimala toimii. Valo-, varjovälke ja lento-estevalot ovat lisämurheina. Tuulivoimalat ulottuvat nykyään lähes 210m korkeuteen, mutta eihän ne metsästä kauas näy, väittää myynti puheessa tuulifirman edustaja. Niitä rakennetaan Länsi-rannikolle ja korkeille vaaroille jo ympäri Suomea.

Toimituksen poiminnat